Ennen kuin aloitatte, varmistukaa siitä, että kaikista nykyjärjestelmänne tiedostoista on otettu varmuuskopio. Asennusohjelma saattaa pyyhkiä pois kaiken tiedon kiintolevyltä! Asennuksessa käytetyt ohjelmat ovat sangen luotettavia ja useimpia on käytetty vuosia; tästä huolimatta virheliike saattaa tulla kalliiksi. Vaikka varmuuskopio onkin olemassa, kannattaa olla varovainen ja harkita, mitä vastaa ja tekee. Kahden minuutin harkinta voi säästää tuntikausien turhan työn.
Vaikka olisittekin asentamassa monikäynnistysjärjestelmää (multi-boot), pitäkää huoli siitä, että että teillä on käsillä muidenkin asennettujen käyttöjärjestelmien jakelutaltiot. Erityisesti jos osioitte uudelleen käynnistyslevynne, saatatte joutua asentamaan uudelleen käyttöjärjestelmänne latausohjelman (boot loader), tai jopa joissain tapauksissa (kuten Macintosh) koko käyttöjärjestelmän.
Tämän ohjeen lisäksi tarvitsette the fdisk-manuaalisivun, the dselect-tutoriaalin sekä oppaan Linux for SPARC Processors
FAQ.
Mikäli tietokoneenne on kytkettynä tietoverkkoon kiinteästi 24 tuntia vuorokaudessa (esim. Ethernetillä tai vastaavalla — ei PPP:llä), teidän pitää kysyä verkon ylläpitäjältä seuraavat tiedot:
Jos tietokoneenne ainoa verkkoyhteys toimii PPP:tä tai vastaavaa soittoyhteyttä käyttävän sarjaväylän kautta, ette varmaankaan ole asentamassa peruskokoonpanoa verkosta. Tällöin verkkoasetuksista ei tarvitse välittää, ennen kuin järjestelmä on asennettu valmiiksi. Ks. kohta PPP:n käyttöönotto, Kohta 7.21 alla PPP:n asettamiseksi Debianissa.
Joskus järjestelmää täytyy hieman virittää ennen asennusta. x86-koneet ovat erityisen ikäviä tässä suhteessa; muiden arkkitehtuurien asennusta edeltävät asetukset ovat huomattavasti yksinkertaisempia.
Tämä osa käy läpi asennusta edeltävät laitteistosäädöt, jos sellaisia nyt yleensä tarvitaan ollenkaan, ennen Debianin asennusta. Yleensä tämä tarkoittaa kovoasetusten tarkistamista ja mahdollista muuttamista. "Kovo" eli "firmware" on laitteistoon sulautettu ohjelmisto; sen tärkein tehtävä on huolehtia laitteen kylmäkäynnistyksestä (juuri sen jälkeen, kun virta on kytketty päälle).
OpenBoot tarjoaa SPARC-arkkitehtuurin käynnistykseen tarvittavat perustoiminnot. Tämä on toiminnaltaan samanlainen x86-arkkitehtuurin BIOSin kanssa, mutta paljon kivempi. Sunin käynnistys-PROMeissa on sisäänrakennettu forth-tulkki, joka sallii tehdä aika joukon asioita koneessa kuten diagnostiikan, yksinkertaisien komentotiedostojen ajon jne.
Päästäksenne kehotteeseen teidän täytyy pitää Stop-näppäintä alhaalla (vanhemmissa tyypin 4 näppäimistöissä, käyttäkää L1-näppäintä, jos teillä on PC-näppäimistösovitin, käyttäkää Break-näppäintä) ja painakaa A-näppäintä. Käynnistys-PROM tuo kehotteen näkyviin, joko muodossa ok tai >. On parempi käyttää ok-kehotetta. Siis siinä tapauksessa, että saatte vanhanmallisen kehotteen, näpäyttäkää "n"-näppäintä saadaksenne uudentyylisen kehotteen.
OpenBootia voi käyttää käynnistymään tietyiltä laitteilta sekä myös vaihtamaan
oletuskäynnistyslaitetta. Teidän tulee kuitenkin tietää enemmän siitä, miten
OpenBoot nimeää laitteita; se eroaa paljon Linuxin laitteiden nimeämisestä,
mikä on kuvattu kohdassa Laitenimet Linuxissa, Kohta
4.3. Lisäksi komennon muoto vaihtelee hieman riippuen
OpenBoot-versiostanne. OpenBootista saa lisätietoa osoitteesta Sun
OpenBoot Reference.
Uusien versioiden yhteydessä on tyypillistä, että OpenBoot-laitteita kuten
"floppy", "cdrom", "net", "disk" tai
"disk2" voi käyttää. Näillä on ilmeiset käyttötarkoitukset;
"net"-laite on tarkoitettu verkosta käynnistykseen. Lisäksi
laitenimi voi määrittää tietyn levyosion kuten "disk2:a" kakkoslevyn
ensimmäiseltä osiolta käynnistämiseksi. Täysillä OpenBoot-laitenimillä on nimi
muotoa
ajurinimi@yksikköosoite:laitearvot.
OpenBootin vanhemmissa aliversioissa, laitteiden nimeäminen on hieman eri:
levykelaite on nimeltään "/fd" ja SCSI-levylaitteet muotoa
"sd(ohjain, levyid, levylun)".
Komento show-devs uusissa OpenBoot-aliversioissa on hyödyksi
katsottaessa parhaillaan löytyviä laitteita. Aliversiosta riippumatta saa
täyttä tietoa sivulta Sun
OpenBoot Reference.
Tietyltä laittelta käynnistääksenne käyttäkää komentoa boot
laite. Voitte asettaa tämän oletuksena komennolla
setenv. Asetettavan muuttujan nimi kuitenkin muuttui
OpenBoot-aliversioiden välillä. OpenBoot 1.x:ssa käyttäkää komentoa
setenv boot-from laite. OpenBootin myöhemmissä
aliversioissa käyttäkää komentoa setenv boot-device
laite. Huomatkaa, että tämä on myös säädettävissä Solariksen
eeprom-komennolla tai muokkaamalla asianmukaisia tiedostoja
/proc/openprom/options/ Linuxissa (esim. "cat disk1:1 >
/proc/openprom/options/boot-device" Linuxissa tai "eeprom
boot-device=disk1:1" Solariksessa).
Moni on yrittänyt mm. käyttää 90 MHz:n prosessoriaan 100 MHz:n taajuudella.
Joskus se onnistuu, mutta on lämpötilalle ja muille tekijöille herkkää, ja
saattaa jopa vahingoittaa konetta. Eräs tämän dokumentin laatijoista
ylikellotti konettaan vuoden ajan, ja sitten lopulta kone rupesi odottamatta
antamaan keskeytyksiä gcc-ohjelmalle tämän kääntäessä
käyttöjärjestelmän ydintä. Kun keskusyksikön taajuus säädettiin takaisin
nimellisarvoon, ongelma katosi.
gcc-kääntäjä nääntyy yleensä ensimmäisenä huonoihin
muistipiireihin (tai muihin satunnaisesti tietoa muuttaviin laiteongelmiin).
Tämä johtuu siitä, että kääntäjä rakentaa valtavia tietorakenteita ja käy niitä
läpi toistuvasti. Virhe näissä tietorakenteissa saa sen suorittamaan
kelvottoman käskyn tai viittaamaan olemattomaan osoitteeseen. Tämän oireena
gcc keskeytyy "unexpected signal" -virheeseen.
tapio.lehtonen@iki.fiajk@debian.org