Uusien Unix-käyttäjien luultavasti pitäisi hankkia kirjallisuutta ja hieman
opiskella. Unix
FAQ sisältää lukuisia viitteitä kirjoihin ja Usenetin uutisryhmiin,
näillä pitäisi päästä alkuun. Voit myös katsoa User-Friendly Unix
FAQ.
Suomenkielisiä Unix-alkeisoppaita löytyy Internetistä, esimerkiksi Helsingin
Yliopiston Unix-opas ja Jukka Korpelan Unix-opas.
Uutisryhmän sfnet.atk.linux usein kysytyt kysymykset vastauksineen
on koottu SAL
FAQ:hun.
Debianin ja sovellusten asetuksien saamiseksi suomalaisiksi kannattaa lukea
/usr/doc/HOWTO/Finnish-HOWTO.gz, esimerkiksi komennolla
zless.
Linux on yksi tapa toteuttaa Unix-järjestelmä. Linux Documentation Project (LDP) on
koonnut lukuisia HOWTO:ja sekä netistä löytyviä kirjoja jotka liittyvät
Linuxiin. Valtaosa tästä kirjallisuudesta voidaan asentaa koneen omalle
levylle; asenna vain doc-linux-html -ohjelmapaketti (HTML
muotoiset) tai doc-linux-text -ohjelmapaketti (tekstitiedostot),
ja katso sitten /usr/doc/HOWTO. Myös kansainvälisiä versioita
LDP:n HOWTO-dokumenteista on saatavilla Debian ohjelmapaketteina
(valitettavasti ei suomenkielisinä. Vapaaehtoisia?).
Erityisesti Debianiin liittyvää tietoa löytyy seuraavasta.
FIXME: suhtautuminen Debianiin, suunnista Debianiin
Debian on hieman erilainen kuin muut levitysversiot. Vaikka olisitkin perehtynyt muiden levitysversioiden Linuxiin, kannattaa Debianista tietää joitakin asioita jotta järjestelmä helpommin pysyisi hyvässä ja siistissä kunnossa. Tämä luku sisältää aineistoa auttamaan Debianin oppimisessa; sen ei ole tarkoitus olla aloittelijan ohje Debianin käyttöön, vaan hyvin suppea vilkaisu järjestelmään todella kiireisille.
Tärkein käsite joka pitää ymmärtää on Debianin ohjelmapakettien hallintajärjestelmä. Olennaista on, että suuret osat järjestelmää on käsitettävä kuuluvan ohjelmapakettien hallintajärjestelmän hallintaan. Näihin kuuluvat:
/usr (lukuunottamatta /usr/local)
/var (voit tehdä omaan käyttöön /var/local)
/bin
/sbin
/lib
Jos esimerkiksi korvaat tiedoston /usr/bin/perl jollain toisella
tiedostolla, se onnistuu kyllä, mutta kun päivität ohjelmapaketin
perl, korvautuu tiedostosi paketista tulevalla tiedostolla.
Asiantuntevat käyttäjät voivat kiertää tämän asettamalla ohjelmapaketteja
"hold" -tilaan dselect:ssä.
Tarvittaessa tietoa tietystä ohjelmasta, kannattaa ensin kokeilla man ohjelma, tai info ohjelma.
Myöskin hakemistossa /usr/doc on paljon hyödyllisiä ohjeita.
Erityisesti hakemistoissa /usr/doc/HOWTO ja
/usr/doc/FAQ (Frequently Asked Questions, usein kysytyt
kysymykset) on paljon kiinnostavaa tietoa.
Debian web site sisältää
suuren määrän Debianin ohjeita. Erityisesti lue Debian FAQ ja Debian Mailing List Archives.
Debian huoltaa itse itsensä; jos haluat tilata yhden tai useampia Debianin
postituslistoista katso webbisivua Mail List
Subscription.
Miksi kukaan haluaisi kääntää uuden ytimen (kernel)? Usein se ei olekaan tarpeen koska Debianin mukana tuleva oletusydin toimii useimmissa laiteympäristöissä. On kuitenkin hyödyllistä kääntää uusi ydin
Älä pelästy ytimen kääntämistä. Se on hauskaa ja hyödyllistä.
Ytimen kääntämiseen Debianin tapaan tarvitaan muutamia ohjelmapaketteja:
kernel-package, kernel-source-2.2.19 (viimeisin
versio tätä kirjoitettaessa), fakeroot ja muutamia muita jotka
luultavasti on jo asennettu (katso täydellinen lista
/usr/doc/kernel-package/README.gz). Huomaa, että ydintä
ei välttämättä ole käännettävä "Debianin tapaan", mutta
mielestämme ohjelmapakettien hallintajärjestelmän käyttäminen ytimen hallintaan
on itse asiassa turvallisempaa ja helpompaa. Voit saada ytimen lähdekoodit
myös suoraan Linukselta eikä kernel-source-2.2.19:sta, mutta siltä
voit käyttää kernel-package kääntämistapaa.
Huomaa, että kaikki ohjeet kernel-package:n käytöstä löytyy
hakemistosta /usr/doc/kernel-package. Tässä osassa on vain lyhyt
johdanto.
Seuraavassa oletetaan ytimen lähdekoodien olevan hakemistossa
/usr/local/src ja että ytimen versio on 2.2.19. Luo pääkäyttäjänä
hakemisto /usr/local/src/kernel-source-2.2.19 ja vaihda tuon
hakemiston omistajaksi tavallinen käyttäjätunnuksesi (se joka ei ole
pääkäyttäjä). Vaihda hakemistoksi tavallisena käyttäjänä
/usr/local/src (cd /usr/local/src), pura ytimen
lähdekoodit (tar xzf /usr/src/kernel-source-2.2.19.tar.gz) ja
vaihda hakemistoa (cd kernel-source-2.2.19. Nyt voit muuttaa
ytimen asetuksia (make xconfig jos X11 on asennettu ja sen
asetukset tehty, muuten make menuconfig). Käytä aikaa
opastustekstien lukemiseen ja valitse huolella. Jos olet epävarma, on
useimmiten parempi ottaa laiteajuri mukaan (laiteajuri on ohjelma jonka avulla
oheislaitteita (kuten verkkokortti, SCSI-ohjain jne.) käytetään). Ole
varovainen: muut asetukset, jotka eivät liity tiettyyn oheislaitteeseen,
pitäisi jättää oletusarvoonsa jos et ymmärrä niitä. Älä unohda valita
"Kernel daemon support (e.g. autoload of modules)" kohdassa
"Loadable module support" (oletusarvona se ei ole valittu) tai Debian
järjestelmäsi on vaikeuksissa.
Siivoa lähdekoodin sisältävä hakemistopuu ja aseta kernel-package
alkuarvoihin. Tee tämä komennolla /usr/sbin/make-kpkg clean.
Käännä nyt ydin: fakeroot /usr/sbin/make-kpkg --revision=custom.1.0
kernel_image. Versionumeroa "1.0" voi muuttaa miksi haluaa;
sitä käytetään vain erottamaan eri ytimet toisistaan. Myöskin voit pistää
haluamasi sanan "custom" tilalle (t.s. konenimen). Ytimen
kääntäminen voi viedä melko kauan, se riippuu koneesi tehosta. Mikäli
tarvitaan PCMCIA-tukea, on asennettava myös ohjelmapaketti
pcmcia-source. Pura gzipattu tar-tiedosto pääkäyttäjänä
hakemistoon /usr/src (on tärkeää että moduulit löytyvät sieltä
mistä niiden pitäisikin löytyä, nimittäin hakemistosta
/usr/src/modules). Anna sitten pääkäyttäjänä komento
make-kpkg modules_image.
Kun käännös on valmis, voit asentaa räätälöidyn ytimen kuten minkä tahansa
paketin. Anna pääkäyttäjänä komento dpkg -i
../kernel-image-2.2.19-subarch_custom.1.0_i386.deb, missä
subarch on valinnainen ali-arkkitehtuuri, kuten "i586",
joka riippuu tekemistäsi ytimen asetuksista. dpkg -i
kernel-image... asentaa ytimen ja sen mukana muutamia mukavia sitä
tukevia tiedostoja. Esimerkiksi System.map tulee kunnolla
asennettua (siitä on hyötyä ytimen virheiden jäljityksessä) ja
/boot/config-2.2.19 asennetaan, siinä on ytimeen tehdyt asetukset.
Uusi ohjelmapakettisi kernel-image-2.2.19 on myös tarpeeksi fiksu
käyttämään automaattisesti lilo:a päivittämään ytimen
käynnistyksessä tarvittavat tiedot, joten ei ole tarpeen ajaa uudelleen
lilo. Mikäli olet tehnyt moduulipaketin, on myös se asennettava.
Nyt on aika tehdä uudelleenkäynnistys: lue huolellisesti edellisen vaiheen mahdollisesti tulostamat varoitukset, ja anna sitten komento shutdown -r now.
Lisätietoja ohjelmapaketista kernel-package löytyy
/usr/doc/kernel-package.
tapio.lehtonen@iki.fiajk@debian.org