Ennen kuin aloitatte, varmistukaa siitä, että kaikista nykyjärjestelmänne tiedostoista on otettu varmuuskopio. Asennusohjelma saattaa pyyhkiä pois kaiken tiedon kiintolevyltä! Asennuksessa käytetyt ohjelmat ovat sangen luotettavia ja useimpia on käytetty vuosia; tästä huolimatta virheliike saattaa tulla kalliiksi. Vaikka varmuuskopio onkin olemassa, kannattaa olla varovainen ja harkita, mitä vastaa ja tekee. Kahden minuutin harkinta voi säästää tuntikausien turhan työn.
Vaikka olisittekin asentamassa monikäynnistysjärjestelmää (multi-boot), pitäkää huoli siitä, että että teillä on käsillä muidenkin asennettujen käyttöjärjestelmien jakelutaltiot. Erityisesti jos osioitte uudelleen käynnistyslevynne, saatatte joutua asentamaan uudelleen käyttöjärjestelmänne latausohjelman (boot loader), tai jopa joissain tapauksissa (kuten Macintosh) koko käyttöjärjestelmän.
Tämän ohjeen lisäksi tarvitsette the cfdisk-manuaalisivun, the fdisk-manuaalisivun, the dselect-tutoriaalin sekä oppaan Linux Hardware
Compatibility HOWTO.
Mikäli tietokoneenne on kytkettynä tietoverkkoon kiinteästi 24 tuntia vuorokaudessa (esim. Ethernetillä tai vastaavalla — ei PPP:llä), teidän pitää kysyä verkon ylläpitäjältä seuraavat tiedot:
Jos tietokoneenne ainoa verkkoyhteys toimii PPP:tä tai vastaavaa soittoyhteyttä käyttävän sarjaväylän kautta, ette varmaankaan ole asentamassa peruskokoonpanoa verkosta. Tällöin verkkoasetuksista ei tarvitse välittää, ennen kuin järjestelmä on asennettu valmiiksi. Ks. kohta PPP:n käyttöönotto, Kohta 7.24 alla PPP:n asettamiseksi Debianissa.
Joskus järjestelmää täytyy hieman virittää ennen asennusta. x86-koneet ovat erityisen ikäviä tässä suhteessa; muiden arkkitehtuurien asennusta edeltävät asetukset ovat huomattavasti yksinkertaisempia.
Tämä osa käy läpi asennusta edeltävät laitteistosäädöt, jos sellaisia nyt yleensä tarvitaan ollenkaan, ennen Debianin asennusta. Yleensä tämä tarkoittaa kovoasetusten tarkistamista ja mahdollista muuttamista. "Kovo" eli "firmware" on laitteistoon sulautettu ohjelmisto; sen tärkein tehtävä on huolehtia laitteen kylmäkäynnistyksestä (juuri sen jälkeen, kun virta on kytketty päälle).
BIOS toteuttaa kylmäkäynnistyksen perustoiminnot. Niiden avulla käyttöjärjestelmä pääsee käsiksi laitteiden toimintoihin. Tietokoneessanne on luultavasti BIOS-asetusvalikko, jota käytetään BIOSin säätämiseen. Ennen asennusta teidän täytyy varmistua siitä, että BIOSinne on asetettu oikein. Jos tätä ei tehdä, voi seurauksena olla myöhemmin laitteiston säännölliset kaatumiset tai se, että Debiania ei voi lainkaan asentaa.
Loput tästä osasta on noudettu oppaasta PC
Hardware FAQ vastauksena kysymykseen: "Miten
CMOS-asetusvalikkoon pääsee?" Se, miten BIOSin (eli "CMOS":in)
asetusvalikkoon pääsee, riippuu pitkälti BIOS-ohjelmiston tekijästä:
[burnesa@cat.com (Shaun Burnet)]
[mike@pencom.com (Mike Heath)] Joillain 386-koneilla ei ole CMOS-asetusvalikkoa
BIOSissa. Ne vaativat CMOS-asetusohjelman taltiolla. Jos koneelle ei ole
asennus- tai diagnostiikkalevykettä, voi kokeilla jotain shareware- tai
vapaaohjelmaa. Kannattaa katsoa hakemistosta ftp://ftp.simtelnet.net/pub/simtelnet/msdos/.
Monissa BIOS-asetusvalikoissa on mahdollista valita laite, jolta järjestelmän käynnistys tapahtuu. Asettakaa tämä etsimään ensin käynnistyskelpoista käyttöjärjestelmää A:lta (ensimmäinen levykeasema), sitten valinnaisesti ensimmäiseltä CD-ROM -laitteelta (mahdollisesti nimellä D: tai E:) ja lopuksi C:ltä (ensimmäinen kiintolevy). Tällä asetuksella voi käynnistää joko levykkeeltä tai rompulta, jotka ovat kaksi tavallisinta käynnistystaltiota Debianin asennukseen.
Jos teillä on tuore SCSI-ohjain ja CD-ROM -asema liitettynä siihen, voinette käynnistää rompulta. Asetatte vain rompulta käynnistyksen päälle ohjaimenne SCSI-BIOSissa. Lisäksi teidän täytyy myös voida käynnistää levykkeeltä. Tämä taas asetetaan PC-BIOSissa.
Mikäli tietokone ei käynnisty suoraan rompulta, tai ette vain saa sitä
toimimaan, älkää masentuko. Voitte käynnistää asennusohjelman
komentotiedostolla E:\INSTALL\BOOT.BAT DOSista käsin (korvatkaa
E: sillä kirjaimella, minkä DOS varaa romppuasemallenne). Ks.
tarkemmin kappaleesta Installing
from a CD-ROM, Kohta 6.3 alla.
Kannattaa huomata, että jos asennatte FAT (DOS) -osiolta, ette tarvitse levykkeitä lainkaan. Ks. lisätietoja tästä asennustavasta kappaleesta Booting from a DOS partition, Kohta 6.3.1 alla.
Mikäli tietokoneessanne on sekä extended- että expanded-muistia, säätäkää extended-muistin määrä mahdollisimman suureksi ja expanded-muistin mahdollisimman pieneksi. Linux tarvitsee extended-muistia eikä voi käyttää expanded-muistia.
Kytkekää kaikki virusvaroitusominaisuudet, joita BIOSinne tarjoaa, pois päältä. Jos koneessa on virussuojauslisäkortti tai jokin muu erityislaite, varmistukaa siitä, että se on pois päältä tai poistettu kokonaan laitteistostanne, kun ajatte GNU/Linuxia. Nämä laitteet eivät ole yhteensopivia GNU/Linuxin kanssa; sitäpaitsi tiedostojärjestelmän pääsyoikeuksien ja Linux-ytimen muistinsuojauksen vuoksi virukset ovat lähes tuntemattomia.[4]
Emolevyllä saattaa olla mahdollista määritellä varjomuistia (shadow RAM) eli BIOS-välimuistia. Asetuksina on "Video BIOS Shadow", "C800-CBFF Shadow", jne. Ottakaa pois päältä kaikki varjomuisti. Varjomuistia käytetään nopeuttamaan emolevyn lukumuistin (ROM) ja joidenkin ohjainkorttien muistin saantia. Linux ei käytä näitä lukumuisteja käynnistyttyään, koska Linuxilla on nopeampi 32-bittinen ohjelmisto lukumuistissa olevien 16-bittisten ohjelmien tilalle. Varjomuistin ottaminen pois päältä voi vapauttaa osan siitä ohjelmien käytettäväksi tavallisena muistina. Varjomuistin päälle jättäminen saattaa haitata oheislaitteiden käyttöä Linuxissa.
Jos emolevyllä on sähkönsäästötoimintoja, Advanced Power Management (APM), säätäkää ne siten, että APM hallitsee niitä. Kytkekää pois päältä nukahtamis(doze)-, valmius(standby)-, nukutus(suspend)-, torkku(nap)- ja nukkumistila (sleep) sekä kiintolevyn sammutuksen ajastin. Linux pystyy huolehtimaan kaikkien näiden tilojen hallinnasta ja kykenee hallitsemaan virransäästöä paremmin kuin BIOS. Asennuslevykkeillä oleva käyttöjärjestelmäydin ei kuitenkaan käytä APM:ää, koska meille on ilmoitettu yhdestä sylikoneesta, joka kaatuu Linuxin APM-ajuria asetettaessa. Sen jälkeen, kun olette asentanut Linuxin, voitte tehdä räätälöidyn version Linux-ytimestä; ks. Uuden ytimen kääntäminen, Kohta 8.4 ohjeita varten.
Monessa koneessa on turbonappula, joka säätää prosessorin nopeutta. Valitkaa suurimman nopeuden asetus. Jos BIOSinne sallii ottaa turbonappulan ohjelmallisen hallinnan (tai prosessorinopeuden hallinnan) pois päältä, tehkää näin ja lukitkaa järjestelmä suurimpaan nopeuteen. Olemme saaneet yhden ilmoituksen järjestelmästä, jossa Linux tunnistaessaan oheislaitteita saattaa vahingossa tärpätä ohjelmallisesti turbonappulan asetusta.
Moni on yrittänyt mm. käyttää 90 MHz:n prosessoriaan 100 MHz:n taajuudella.
Joskus se onnistuu, mutta on lämpötilalle ja muille tekijöille herkkää, ja
saattaa jopa vahingoittaa konetta. Eräs tämän dokumentin laatijoista
ylikellotti konettaan vuoden ajan, ja sitten lopulta kone rupesi odottamatta
antamaan keskeytyksiä gcc-ohjelmalle tämän kääntäessä
käyttöjärjestelmän ydintä. Kun keskusyksikön taajuus säädettiin takaisin
nimellisarvoon, ongelma katosi.
gcc-kääntäjä nääntyy yleensä ensimmäisenä huonoihin
muistipiireihin (tai muihin satunnaisesti tietoa muuttaviin laiteongelmiin).
Tämä johtuu siitä, että kääntäjä rakentaa valtavia tietorakenteita ja käy niitä
läpi toistuvasti. Virhe näissä tietorakenteissa saa sen suorittamaan
kelvottoman käskyn tai viittaamaan olemattomaan osoitteeseen. Tämän oireena
gcc keskeytyy "unexpected signal" -virheeseen.
Parhaimmat emolevyt tukevat pariteettimuistia ja ilmoittavat, jos muistissa on yhden bitin virhe. Valitettavasti niillä ei ole keinoa korjata virhettä, joten laitteisto kaatuu yleensä heti sen jälkeen, kun huonosta muistista on ilmoitettu. On kuitenkin parempi, että huonosta muistista saadaan ilmoitus muistiin hiljaa kertyvien virheiden sijaan. Niinpä parhaissa koneissa onkin emolevy, joka tukee pariteettia ja oikeita pariteettimuistipiirejä; ks. Mukamas tai "näennäis" pariteettimuisti, Kohta 2.5.3.
Jos koneessa on oikeaa pariteettimuistia, ja emolevynne pystyy käsittelemään sitä, varmistukaa siitä, että BIOSin asetukset, jotka mahdollistavat emolevyn tekemät muistivirhekeskeytykset, ovat päällä.
Moni Cyrix-prosessorin käyttäjä on joutunut ottamaan koneensa välimuistin pois päältä asennuksen ajaksi, koska muuten tulee levykevirheitä. Jos teidän pitää menetellä näin, varmistukaa siitä, että välimuisti laitetaan taas päälle asennuksen jälkeen. Kone toimii huomattavasti hitaammin ilman välimuistia.
Emme pidä tätä välttämättä Cyrix-prosessorin vikana. Kyseessä voi olla jotain, jonka Linux voi kiertää. Jatkamme vian tutkimista. Tekniikasta kiinnostuneille: epäilemme välimuistin olevan määrittämättömässä tilassa vaihdettaessa 16-bittisestä 32-bittiseen toimintatilaan.
Jos BIOSissanne on "15-16 MB Memory Hole" (muistireikä alueella 15-16 MB) -asetus tai vastaava, ottakaa se pois päältä. Linux odottaa löytävänsä muistia tästä kohdasta, jos muistia on näin paljon.
Meille on ilmoitettu Intel Endeavor -emolevystä, jossa on asetus "LFB", "Linear Frame Buffer". Tälle on kaksi vaihtoehtoa: "Disabled" ja "1 Megabyte". Asettakaa se arvoon "1 Megabyte". Kun se oli asennossa ("Disabled"), asennuslevykettä ei pystytty lukemaan oikein, ja järjestelmä kaatui lopulta. Tätä kirjoittaessa emme vielä ymmärrä, mitä oikein tapahtuu tämän nimenomaisen laitteen yhteydessä — se vain toimii tällä asetuksella, ei ilman sitä.
BIOS-asetusten lisäksi teidän tarvinnee muuttaa joitain itse korttien asetuksia. Joillain korteilla on asetusvalikko, kun taas toiset luottavat siltauksiin (jumpers). Tämä asennusohje ei voi tarjota täydellistä tietoa jokaikisestä oheislaitteesta, mutta toivoo antavansa hyödyllisiä vihjeitä. Jos jokin kortti sisältää "kiinnitettyä muistia" (mapped memory), muistialue tulisi varata jonnekin osoitteiden 0xA0000 ja 0xFFFFF (640K:sta juuri ennen 1 megatavun rajaa) väliin, tai osoitteeseen, joka on vähintään 1 megatavu koneen kokonaismuistimäärän yli.
Linux-ydin ei pysty aina tunnistamaan muistin kokonaismäärää. Jos näin on asian laita, ks. kappale Käynnistysparametrien arvot, Kohta 6.1.
tapio.lehtonen@iki.fiajk@debian.org