Tässä luvussa kuvataan Debianin laitteistovaatimukset ja kerrotaan, missä on lisätietoja GNU:n ja Linuxin tukemista laitteista.
Debian ei aseta lisärajoituksia laitteiston suhteen siihen mitä Linux ydin ja
GNU-työkalut jo vaativat. Tästä syystä Debianille kelpaavat kaikki
prosessoriarkkitehtuurit ja laitealustat joille Linux ydin, libc,
gcc, jne. on siirretty ja joille Debian-siirros on olemassa.
Joitakin rajoituksia tuettujen laitteistojen suhteen on kuitenkin käynnistyslevykkeissa. Jotkin Linuxin tukemat laitealustat eivät ehkä ole suoraan käynnistyslevykkeiden tukemia. Tässä tapauksessa voidaan joutua tekemään räätälöity käynnistyslevyke tai tutkimaan mahdollisuutta verkkoasennukseen.
Sen sijaan että pyrkisi kaikkien erilaisten tuettujen ARM laitekonfiguraatioiden kuvaamiseen, tämä osa sisältää yleistä tietoa ja viitteitä lisätietoihin.
Debian 2.2 tukee neljää prosessoriarkkitehtuuria: Intel x86 -pohjaiset prossorit; Motorola 680x0 koneet kuten Atari, Amiga ja Macintosh; DEC Alpha -laitteet; ja Sun SPARC -laitteet. Näihin viitataan nimillä i386, m68k, alpha ja sparc.
Tässä käsikirjassa kuvataan asennus arm-prosessoriarkkitehtuurille. Käsikirjasta on erilliset versiot muille arkkitehtuureille.
Debian voidaan asentaa neljältä eri asennustaltiolta: levyke, romppu, paikallinen levyosio tai verkkoasennus. Saman Debian asennuksen eri vaiheet voivat käyttää eri taltiota, tarkemmin Debianin asennusvaihtoehdot, Luku 5.
Asennus levykkeeltä on yleinen vaihtoehto, vaikkakin yleensä vähiten suositeltava. Levykeasennuksessa on ensin tehtävä käynnistys Rescue Floppy:lta. Yleensä tarvitaan vain High Density (1440 kilotavun) 3.5 tuuman "korppu"asema.
Asennus rompulta on myös tuettu eräillä laitealustoilla. Mikäli laite tukee käynnistystä (boottaamista) rompulta, on mahdollista asentaa kokonaan ilman levykkeitä. Vaikka rompulta ei voisikaan bootata, romppua voi käyttää muiden asennusmenetelmien yhteydessä, kun käynnistys on tehty muilla tavoin, katso Installing from a CD-ROM, Kohta 6.3.
Asennus paikalliselta levyltä on myös mahdollista. Mikäli on vapaata tilaa muissa levyosioissa kuin siinä johon halutaan asentaa, tämä on erittäin hyvä vaihtoehto. Joillakin laitealustoilla on jopa omia asennusmenetelmiä, nimittäin käynnistys AmigaOS:ta, TOS:sta tai MacOS:sta.
Viimeinen vaihtoehto on verkkoasennus. Voit asentaa NFS:n kautta. Levyton asennus, jossa liitetään verkosta (NFS mountataan) kaikki paikalliset levyosiot, on vielä yksi vaihtoehto. Voit myös käynnistää laitteistosi verkosta, käyttäen tftp:tä. Kun peruskokoonpano on asennettu, voidaan loput järjestelmästä asentaa millä tahansa verkkoyhteydellä (mukaanlukien PPP) FTP:n, HTTP:n tai NFS:n avulla.
Täydellisemmät kuvaukset näistä asennustavoista, ja hyödyllisiä vihjeita parhaan asennustavan valintaan löytyy Debianin asennusvaihtoehdot, Luku 5. Jatka kuitenkin lukemista varmistuaksesi siitä, että laite jolta aiot käynnistää ja asentaa on Debianin asennusohjelmiston tukema.
Debian käynnistyslevykkeillä oleva käyttöjärjestelmän ydin on tehty toimimaan mahdollisimman monessa erilaisessa tietokonejärjestelmässä. Harmillisesti tämä kasvattaa ytimen kokoa useilla laiteajureilla joita ei koskaan käytetä (Uuden ytimen kääntäminen, Kohta 8.4 neuvoo miten oma ydin (kernel) tehdään). Mahdollisimman monen laitteen tukeminen on kuitenkin toivottavaa jotta Debian voitaisiin asentaa mahdollisimman monenlaisiin laitteisiin.
Asennusta varten pitää olla keskusmuistia (RAM) vähintään 5MB ja levytilaa vähintään 64MB. Mikäli haluat asentaa kohtuullisen määrän ohjelmia, mukaanlukien X Window -järjestelmä, tarvitaan vähintään 300MB levytilaa. Lähes kaiken kattavaan asennukseen tarvitaan noin 800MB. Haluttaessa asentaa kaikki mitä Debian-jakelupaketissa on tarvitaan luultavasti noin 2GB, mutta kaiken asentaminen ei ole järkevää koska osa ohjelmapaketeista törmää muihin (eli ne eivät voi olla samaan aikaan asennettuina).
Linux tukee laajaa valikoimaa oheislaitteita kuten hiiriä, tulostimia, kuvanlukijoita, modeemeita, verkkokortteja, PCMCIA-laitteita jne. Mitään näistä laitteista ei kuitenkaan tarvita järjestelmän asennusvaiheessa. Tässä osassa on tietoa laitteista joita asennusohjelma nimenomaan ei tue, vaikka ne saattavatkin olla tuettuja Linuxissa.
Nykyään on useita laitetoimittajia jotka toimittavat tietokonelaitteistoja esiasennettuna Debianilla tai muilla GNU/Linux levitysversioilla. Voit joutua maksamaan enemmän tästä edusta, mutta voit olla jonkin verran levollisemmalla mielellä, kun voit olla varma että GNU/Linux tukee laitteistoa hyvin.
Vaikka ostaisitkin tietokonelaitteiston jossa on Linux mukana, tai jopa käytetyn laitteisto, on silti tärkeä tarkistaa että Linuxin ydin tukee laitteistoa. Tarkista onko laitteistosi mainittu yllä olevissa viitteissä. Ilmoita myyjälle (jos sellainen on) olevasi ostamassa Linux-järjestelmää. Hanki kone Linuxia tukevilta laitevalmistajilta.
Jotkut oheislaitteiden valmistajat yksinkertaisesti eivät kerro meille miten heidän laitteilleen tehdään laiteajureita. Toiset eivät anna dokumentaatiota käyttöömme ilman salassapitosopimusta, joka estäisi meitä levittämästä Linux lähdekoodia. Eräs esimerkki on IBM:n kannettavien tietokoneiden DSP äänilaite viime aikoina julkistetuissa ThinkPad malleissa --- joissain näissä malleista äälaite toimii myös modeemina. Toinen esimerkki on vanhempien Macintosh -mallistojen suojattu laitteisto.
Koska meidän ei ole sallittu tutustua näiden laitteiden dokumentaatioon, ne yksinkertaisesti eivät toimi Linuxissa. Voit olla avuksi tässä pyytämällä tuollaisten laitteiden valmistajilta dokumentaation julkistamista. Mikäli riittävän moni pyytää, he huomaavat vapaita ohjelmia käyttävän yhteisön olevan tärkeä markkina.
tapio.lehtonen@iki.fiajk@debian.org