Debian GNU/Linux 2.2 asennusohje Alpha
Luku 2 Laitteistovaatimukset

Tässä luvussa kuvataan Debianin laitteistovaatimukset ja kerrotaan, missä on lisätietoja GNU:n ja Linuxin tukemista laitteista.

2.1 Tuetut laitteet

Debian ei aseta lisärajoituksia laitteiston suhteen siihen mitä Linux ydin ja GNU-työkalut jo vaativat. Tästä syystä Debianille kelpaavat kaikki prosessoriarkkitehtuurit ja laitealustat joille Linux ydin, libc, gcc, jne. on siirretty ja joille Debian-siirros on olemassa.

Joitakin rajoituksia tuettujen laitteistojen suhteen on kuitenkin käynnistyslevykkeissa. Jotkin Linuxin tukemat laitealustat eivät ehkä ole suoraan käynnistyslevykkeiden tukemia. Tässä tapauksessa voidaan joutua tekemään räätälöity käynnistyslevyke tai tutkimaan mahdollisuutta verkkoasennukseen.

Sen sijaan että pyrkisi kaikkien erilaisten tuettujen Alpha laitekonfiguraatioiden kuvaamiseen, tämä osa sisältää yleistä tietoa ja viitteitä lisätietoihin.

2.1.1 Tuetut prosessoriarkkitehtuurit

Debian 2.2 tukee neljää prosessoriarkkitehtuuria: Intel x86 -pohjaiset prossorit; Motorola 680x0 koneet kuten Atari, Amiga ja Macintosh; DEC Alpha -laitteet; ja Sun SPARC -laitteet. Näihin viitataan nimillä i386, m68k, alpha ja sparc.

Tässä käsikirjassa kuvataan asennus alpha-prosessoriarkkitehtuurille. Käsikirjasta on erilliset versiot muille arkkitehtuureille.

2.1.2 Prosessori, emolevy ja näytönohjain

Complete information regarding supported DEC Alphas can be found at Linux Alpha HOWTO. The purpose of this section is to describe the sub-architectures supposed by the boot disks.

Alpha stations are grouped into sub-architectures because there are a number of generations of motherboard and supporting chip-sets. Different sub-architectures often have radically different engineering and capabilities. Therefore, the process of installing and, more to the point, booting, can vary from system to system.

The following table lists the sub-architectures supported by the Debian installation system. The table also indicates the code name for these sub-architectures. You'll need to know this code name when you actually begin the installation process:

     Family/Model                     Code Name
     =============                    =========
     ALPHAbook 1                      book1
     
     ALCOR                           
       AS 600                         alcor
       AS 500 5/3xx                   alcor
       AS 500 5/5xx                   alcor
       XL-300/366/433                 xlt    (( less sure than usual ))
     
     AVANTI
       AS 200 4/*                     avanti
       AS 205 4/*                     avanti
       AS 250 4/*                     avanti
       AS 255 4/*                     avanti
       AS 300 4/*                     avanti
       AS 400 4/*                     avanti
     
     EB164                            eb164    (( huh? family or model or both? ))
       AlphaPC164                     pc164
       AlphaPC164-LX                  lx164
       AlphaPC164-SX                  sx164
     
     EB64+                   
       EB64+                          eb64p
       AlphaPC64                      cabriolet
       AlphaPCI-64                    cabriolet
     
     EB66                             eb66
     
     EB66+                            eb66p
     
     JENSEN
       DECpc 150                      jensen
       DEC 2000 Model 300             jensen
     
     MIKASA
       AS 1000 4/xxx                  mikasa
       AS 1000 5/xxx                  mikasa
     
     NONAME
       AXPpci33                       noname
       UDB                            noname
     
     NORITAKE  (( less sure than usual, is the 4 or 5 line or both supported? ))
       AS 1000A 4/xxx                 noritake
       AS 1000A 5/xxx                 noritake
       AS 600A 5/xxx                  noritake
       AS 800 5/xxx                   noritake
     
     Personal Workstation
       PWS 433a or 433au              miata
       PWS 500a or 500au              miata
       PWS 600a or 600au              miata
     
     RUFFIAN
       Deskstation RPX164-2           ruffian
       Samsung AlphaPC164-UX/BX       ruffian
     
     SABLE
       AS 2100 4/xxx                  sable
       AS 2000 4/xxx                  sable
       AS 2100 5/xxx                  sable-g
       AS 2000 5/xxx                  sable-g
     
     TAKARA                           takara
     
     XL
       XL-233/266                      xl

Different Alpha sub-architectures have different methods of bootstrapping: MILO, or SRM. Some sub-architectures may use both; most use either one or the other. You'll need to determine which bootstrapping method your sub-architecture uses; it will make a different below.

     Code Name    Bootstrap Method
     =========    ================
     alcor        MILO              SRM capable, but not supported by Debian
     avanti       MILO              SRM capable, but not supported by Debian
     book1        SRM
     cabriolet    SRM               MILO capable, but not supported by Debian
     eb164        MILO
     eb64p        MILO
     eb66         MILO
     eb66p        MILO
     jensen       SRM
     lx164        MILO
     miata        MILO, SRM as miata-s
     mikasa       SRM
     noname       MILO
     noritake     SRM               MILO capable, but not supported by Debian
     pc164        MILO
     ruffian      MILO
     sable        SRM
     sable-g      SRM
     sx164        MILO
     takara       MILO
     xl           MILO
     xlt          MILO

2.1.3 Monisuoritinjärjestelmät

Monisuoritinjärjestelmien tuki -- jota kutsutaan myös "symmetrinen moniprosessointi", "symmectric multi-prosessing" tai SMP -- on olemassa tälle arkkitehtuurille. Tavallinen Debian 2.2 käyttöjärjestelmän ytimen (kernel) versio ei kuitenkaan tue SMP:tä. Tämä saattaa olla epämukavaa, mutta ei pitäisi estää asennusta, koska tavallinen ei-SMP käyttöjärjestelmän ytimen pitäisi käynnistyä SMP-järjestelmissä (ydin käyttää vain ensimmäistä CPU:ta).

Jotta monisuoritinjestelmästä päästään hyötymään, on Debianin vakioydin korvattava. Ohjeita tämän tekemiseen löytyy Uuden ytimen kääntäminen, Kohta 8.4:sta. Tätä kirjoitettaessa (ytimen versio 2.2.18pre21) SMP:n ottaminen käyttöön tapahtuu muokkaamalla ytimen päätason Makefile-tiedostoa ja poistamalla kommenttimerkki riviltä jossa lukee SMP = 1. Mikäli käännät ohjelmia moniprosessorijärjestelmässä, tutustu -j -optioon make(1):n manuaalisivulla.

2.2 Asennustaltiot

Debian voidaan asentaa neljältä eri asennustaltiolta: levyke, romppu, paikallinen levyosio tai verkkoasennus. Saman Debian asennuksen eri vaiheet voivat käyttää eri taltiota, tarkemmin Debianin asennusvaihtoehdot, Luku 5.

Asennus levykkeeltä on yleinen vaihtoehto, vaikkakin yleensä vähiten suositeltava. Levykeasennuksessa on ensin tehtävä käynnistys Rescue Floppy:lta. Yleensä tarvitaan vain High Density (1440 kilotavun) 3.5 tuuman "korppu"asema.

Asennus rompulta on myös tuettu eräillä laitealustoilla. Mikäli laite tukee käynnistystä (boottaamista) rompulta, on mahdollista asentaa kokonaan ilman levykkeitä. Vaikka rompulta ei voisikaan bootata, romppua voi käyttää muiden asennusmenetelmien yhteydessä, kun käynnistys on tehty muilla tavoin, katso Installing from a CD-ROM, Kohta 6.3.

Asennus paikalliselta levyltä on myös mahdollista. Mikäli on vapaata tilaa muissa levyosioissa kuin siinä johon halutaan asentaa, tämä on erittäin hyvä vaihtoehto. Joillakin laitealustoilla on jopa omia asennusmenetelmiä, nimittäin käynnistys AmigaOS:ta, TOS:sta tai MacOS:sta.

Viimeinen vaihtoehto on verkkoasennus. Voit asentaa NFS:n kautta. Levyton asennus, jossa liitetään verkosta (NFS mountataan) kaikki paikalliset levyosiot, on vielä yksi vaihtoehto. Voit myös käynnistää laitteistosi verkosta, käyttäen tftp:tä. Kun peruskokoonpano on asennettu, voidaan loput järjestelmästä asentaa millä tahansa verkkoyhteydellä (mukaanlukien PPP) FTP:n, HTTP:n tai NFS:n avulla.

Täydellisemmät kuvaukset näistä asennustavoista, ja hyödyllisiä vihjeita parhaan asennustavan valintaan löytyy Debianin asennusvaihtoehdot, Luku 5. Jatka kuitenkin lukemista varmistuaksesi siitä, että laite jolta aiot käynnistää ja asentaa on Debianin asennusohjelmiston tukema.

2.2.1 Tuetut massamuistit

Debian käynnistyslevykkeillä oleva käyttöjärjestelmän ydin on tehty toimimaan mahdollisimman monessa erilaisessa tietokonejärjestelmässä. Harmillisesti tämä kasvattaa ytimen kokoa useilla laiteajureilla joita ei koskaan käytetä (Uuden ytimen kääntäminen, Kohta 8.4 neuvoo miten oma ydin (kernel) tehdään). Mahdollisimman monen laitteen tukeminen on kuitenkin toivottavaa jotta Debian voitaisiin asentaa mahdollisimman monenlaisiin laitteisiin. ALPHA-TODO -- storage systems supported by linux but not supported by boot disks

2.3 Keskusmuistin ja levytilan määrä

Asennusta varten pitää olla keskusmuistia (RAM) vähintään 16MB ja levytilaa vähintään 100MB. Mikäli haluat asentaa kohtuullisen määrän ohjelmia, mukaanlukien X Window -järjestelmä, tarvitaan vähintään 300MB levytilaa. Lähes kaiken kattavaan asennukseen tarvitaan noin 800MB. Haluttaessa asentaa kaikki mitä Debian-jakelupaketissa on tarvitaan luultavasti noin 2GB, mutta kaiken asentaminen ei ole järkevää koska osa ohjelmapaketeista törmää muihin (eli ne eivät voi olla samaan aikaan asennettuina).

2.4 Oheislaitteet ja muu laitteisto

Linux tukee laajaa valikoimaa oheislaitteita kuten hiiriä, tulostimia, kuvanlukijoita, modeemeita, verkkokortteja, PCMCIA-laitteita jne. Mitään näistä laitteista ei kuitenkaan tarvita järjestelmän asennusvaiheessa. Tässä osassa on tietoa laitteista joita asennusohjelma nimenomaan ei tue, vaikka ne saattavatkin olla tuettuja Linuxissa. ALPHA-TODO -- NICs supported by linux but not supported by boot disks

2.5 Laitteiden ostaminen erityisesti GNU/Linuxia varten

Nykyään on useita laitetoimittajia jotka toimittavat tietokonelaitteistoja esiasennettuna Debianilla tai muilla GNU/Linux levitysversioilla. Voit joutua maksamaan enemmän tästä edusta, mutta voit olla jonkin verran levollisemmalla mielellä, kun voit olla varma että GNU/Linux tukee laitteistoa hyvin.

Vaikka ostaisitkin tietokonelaitteiston jossa on Linux mukana, tai jopa käytetyn laitteisto, on silti tärkeä tarkistaa että Linuxin ydin tukee laitteistoa. Tarkista onko laitteistosi mainittu yllä olevissa viitteissä. Ilmoita myyjälle (jos sellainen on) olevasi ostamassa Linux-järjestelmää. Hanki kone Linuxia tukevilta laitevalmistajilta.

2.5.1 Vältä suojattuja tai suljettuja laitteita

Jotkut oheislaitteiden valmistajat yksinkertaisesti eivät kerro meille miten heidän laitteilleen tehdään laiteajureita. Toiset eivät anna dokumentaatiota käyttöömme ilman salassapitosopimusta, joka estäisi meitä levittämästä Linux lähdekoodia. Eräs esimerkki on IBM:n kannettavien tietokoneiden DSP äänilaite viime aikoina julkistetuissa ThinkPad malleissa --- joissain näissä malleista äälaite toimii myös modeemina. Toinen esimerkki on vanhempien Macintosh -mallistojen suojattu laitteisto.

Koska meidän ei ole sallittu tutustua näiden laitteiden dokumentaatioon, ne yksinkertaisesti eivät toimi Linuxissa. Voit olla avuksi tässä pyytämällä tuollaisten laitteiden valmistajilta dokumentaation julkistamista. Mikäli riittävän moni pyytää, he huomaavat vapaita ohjelmia käyttävän yhteisön olevan tärkeä markkina.